tiistai 11. maaliskuuta 2008

Yliopistojen julkista tehtävää ajetaan nyt radikaalisti alas

HS - Mielipide - 11.3.2008 


Viime viikkoina yliopistoissa on syvin miettein luettu opetusministeriön helmikuun

alussa rehtoreille lähettämää muistiota yliopistojen uudesta hallintomallista.

Muistion ja siihen liittyvän yliopistoreformin viesti on selvä: valtiovalta irrottautuu

yliopistojen rahoituksen kokonaisvastuusta.


Yliopistot kilpailkoot rahasta ja arvostuksesta omin avuin. Yliopistoille ei enää sälytetä

julkista tehtävää.


Muistion mukaan yliopistojen hallitusten "on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston

etua". Hallituksiin ehdotetaan valittavaksi puolet jäsenistä yliopiston ulkopuolelta.

Näistä ulkopuolisista valitaan hallituksen puheenjohtaja.


Ulkopuolisten lisäksi hallituksessa tulee olla edustettuina yliopistojen professorit, muut

opettajat ja tutkijat sekä muu henkilöstö sekä opiskelijat. Se, miten nämä edustajat

valitaan ja miten he jakautuvat eri ryhmien kesken, jätetään auki.


Samaiseen uudistukseen liittyy yliopiston työsuhteiden muuttaminen virkasuhteista

työsopimussuhteiksi.


Henkilökunta siirretään palkkatyöläisiksi yksityis- tai julkisoikeudellisiin

yritysyliopistoihin. Vain virkasuhteinen työtekijä voi käyttää julkista valtaa. Tämä valta

siis poistuu ja tilalle tulee toinen, rahan valta.


Yliopistojen tilinpito muutetaan vastaamaan yksityisten yritysten tilinpitoa. Yliopistot

pääomitetaan, ja noita pääomia vastaan yliopistot ryhtyvät hallinnoimaan rahastoja.

"Making money" tulee siis orgaaniseksi osaksi yliopistojen toimintaa.


Yliopistot eivät siis enää aja kansakunnan etua tai sen nuorison parasta, vaan omaa

taloudellista etuaan. Yliopistoista on tulossa yrityksiä, joilla on vaivoinaan valtion

tukeen perustuva koulutustehtävä.


Juuri aikaansaatu ja epäonninen valtion uusi palkkajärjestelmä on hetimiten

vanhanaikainen. Vaatimus- ja suoritustasoihin perustuva palkkaus ei enää sovi tähän

maailmaan. Tässä maailmassa sanotaan työntekijöille ja opiskelijoille: tulos tai ulos.

Tietotuotannosta on tullut suomalaista perusteollisuutta. Se on siis organisoitava, kuten

perusteollisuus on Suomessa aina organisoitu. Ne opit, jotka tiedeyhteisö tuotti

teollisen toiminnan organisoimiseksi, käännetään nyt tekijöitään kohti.


Tiedon käsityöläisistä tulee nyt tiedon palkkatyöläisiä. Tämä on johdonmukainen

lopputulos siitä yliopistopolitiikasta, joka aloitettiin 1990-luvun alussa. Koulutus

määriteltiin jo tuolloin yksityiseksi asiaksi ja yksityiseksi tuotteeksi.


Korkeakoulutuksen ja -tutkimuksen tehtävänä ei ole koskaan ollut yhteiskunnan ja

luonnon pelkkä valaiseminen vaan myös niiden moninainen ristivalaiseminen.


Tähän ristivalaistuksen voimaan perustuu korkeakoulutuksen tuottamien inventioiden

mahdollisuus.


Innovaatioyliopisto-hanke kulkee juuri päinvastaiseen suuntaan. Se tekee

tiedontuotannosta yksityistä tavaratuotantoa.


Onko muita mahdollisuuksia? On, ja aivan huikeita. Yliopistoilla on ollut keskeinen rooli

sen kulttuurisen, sosiaalisen ja taloudellisen julkisen tilan rakentamisessa, johon

viittaamme ilmaisulla "kansakunta".


Uusi teknologia ja media ovat mahdollistaneet uskomattoman rikkaan uuden julkisen

tilan, jonka mittapuina ovat ihmiskunta, luonto ja aikakausi. Yliopiston mitta on nyt se,

kuinka osata tunnistaa, asettaa ja ratkaista aikakauden peruskysymyksiä.


Totuudellisuus, avoimuus ja tiedon yhteistuottaminen tässä julkisessa tilassa, siinä on

yliopistoinstituution uusi haaste. Siis ihmiskunnan talous ja ihmiskunnan yliopisto.


MATTI VESA VOLANEN

tutkija

Jyväskylän yliopisto

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti