Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keskustelua vasemmistosta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Keskustelua vasemmistosta. Näytä kaikki tekstit

maanantai 16. elokuuta 2010

2010 -luvun yhteiskuntapolitiikka

Minun sukupolveni ihmiset muistavat hyvin sen ajattelutavan mullistuksen, jonka Pekka Kuusi aiheutti vuonna 1961 kirjallaan 60-luvun sosiaalipolitiikka. Hän asetti kansantalouden sosiaalipoliittiseen kokonaisuuteen ja osoitti kuinka tärkeää ja taloudellisesti edullista on huolehtia kaikista – köyhistä, työkyvyttömistä ja työttömistä.

Työttömyyden hoidossa siirryttiinkin sotien jälkeiseltä lapiolinjalta rahalinjalle. Ei siis enää hoidettu ja moralisoitu työttömiä vaan otettiin kansantaloudellisesti sääntelyn kohteeksi se yhteiskunnallinen ilmiö, jota kutsuttiin työttömyydeksi.

Jatkuu täällä

maanantai 26. heinäkuuta 2010

Miksi punaiset ovat vihreämpiä kuin vihreät?

Työväenliikkeen punainen tunnusväri on peräisin keskiaikaisista

taistelulaivojen pitkistä punaisista merkkilipuista, joiden viesti

vastustajalle oli: ”taistelemme viimeiseen asti, me emme antaudu”.

Punainen on tahdon ja politiikan, siis hyvän elämän väri.

Vihreä on luonnon, siis toden ja todellisen ja tällä hetkellä

erityisesti luonnon rajallisuuden väri. Poliittisena värinä se on

suojeleva ja säilyttävä – ja siten pikkuporvarillinen.


Jatkuu täällä ...

Sosiaalinen palkka ja perustulo

Suomen konsensuspolitiikan talouspoliittinen perusta ordoliberalismi – uusliberalismin saksalainen haara (social market economy) – menetti asemansa jo 1980-luvun lopulla. Yhteiskunnallisen tasapainon määrittely oli tuolloin kolmen kauppa. Se oli keskuspankin (rahapolitiikka), valtiovallan (finanssipolitiikka) ja työmarkkinaosapuolten (makrotalous) politiikan yhteensovittamista.

Jatkuu täällä ....

tiistai 30. kesäkuuta 2009

Vasemmisto 4.0

Ulos hiiliteräksisestä häkistä

1. Eurooppalaisella vasemmistolla ei ole ollut efektiivistä, vaikuttavaa ohjelmaa sitten hyvinvointivaltion rakentamisohjelman. Politiikan pääsisältönä on jo pitkään ollut tuon ohjelman tulosten puolustaminen. Puolustuksellinen politiikka johtaa poliittiseen lahoamiseen ja tappioon.

2. Kapitalistinen talous on kuoleman taloutta. Sen sisäänrakennettuna ytimenä on pyrkimys irtaantua kaikista reaalisista edellytyksistään, ihmisistä, luonnosta, ja yhteisöistä.

3. Kapitalismi tuottaa jätettä kaikesta mihin se tarttuu. Kun perinteellinen teollinen tuotanto näki luonnossa vain raaka-ainetta ja ihmisissä tuotantoenergiaa, niin tietoteollinen kapitalismi tekee traditioista, yhteisöistä ja kulttuureista raaka-ainetta ja jättää jälkeensä yhteiskunnallista jätettä.

4. Kapitalismin ylösajamalla ja meidän itse kunkin ylläpitämällä palkkatyön ja kuluttamisen hiiliteräksisen häkin piirittämällä elämäntavalla ei ole minkäänlaista eettistä eikä moraalista oikeutusta. Elämäntapamme on tullut tiensä päähän.

5. Politiikan perusmuoto on nyt pelon politiikka. Meitä usutetaan pelkäämään toista ihmistä, naapuria, nuorta, vanhusta, ulkolaista, erilaista. Vasemmiston tasaista, turvallista jatkuvuutta lupaava poliittinen lumeretoriikka on tämän politiikan käänteinen versio.

6. Vasemmiston pahin poliittinen virhe oli kasvaa kiinni palkkatyö/kuluttaja – noidankehään, osaksi ordoliberalistista talouspoliittista sääntelyjärjestelmää. Paljon puhuttu viherpunainen, ns. kolmas vasemmisto – jos sellaista on koskaan ollutkaan – ei ole tarttunut talouden peruskysymyksiin vaan liimasi vihreän punaisen kylkeen. Tulos ei ole ollut vakuuttava edes vasemmiston omissa silmissä.


Kohti vertaistaloutta

7. Vasemmistolaisen politiikan tekemisen mittakaava on nyt aikakausi, ihmiskunta ja maapallo. Kaikki politiikka, myös kansallinen ja paikallinen, on arvioitava ja rakennettava tästä periaatteellisesta lähtökohdasta lähtien.

8. Kauppapääoma yksityisti aikoinaan maatalousvaltaisten yhteisöjen vertaistuotannon (commoning). Teollisuuspääoma puolestaan synnytti teollisuuden tueksi ja turvaksi kansallisen ja julkisen vertaistuotannon ja –palvelut. Finanssipääoman globaalin irtioton seurauksena nyt on syntymässä verkostopohjainen maailmanmittainen vertaistuotanto.

9. Vasemmisto haluaa elää ja rakentaa vertaistaloutta ja –tuotantoa. Sen teknologinen ja tekninen perusta on nyt juuri synnytystuskissaan. Uuden työn välineet, uudet tuotantovälineet, ovat radikaalisti uudella tavalla hajautumassa jokaisen omaan hallintaan. Henkilökohtaisten tietokoneiden rinnalle on tulossa henkilökohtaiset yleistuotekoneet. On avautumassa uskomattomat maailmanlaajuiset mahdollisuudet tuotannon verkottumiseen kapitalismia tuottavammalla ja kestävämmällä tavalla.

10. Vertaistalouden lähtökohtana on jokaisen kiistämätön omistusoikeus omaan elämään, omaan henkilökohtaiseen aikaan ja sen käytön määrittelyyn ja sääntelyyn. ”Jokaisen ihmisen vapaa kehitys on kaikkien vapaan kehityksen ehto”.

11. Vasemmisto rakentaa markkinoiden sijaa verkostoja: työmarkkinoista (yhteis)työverkostoja, pääomamarkkinoista resurssiverkostoja, tavaramarkkinoista jakeluverkostoja. Vasemmiston tavoitteena on purkaa tavaramuotoinen kapitalistinen talous laittamalla kiertoon tavaroiden (commodities) sijaan vertaistuotteita (commons).

12. Vasemmisto ei ole tekemässä julkisen vallan kumousta vaan rakentamassa eksodusta, ulospääsyä kapitalistisesta taloudesta. Tämä vaatii kaikkinaisen väen päättäväistä, moninaista, pitkällistä ja sitkeää työtä ja kekseliäisyyttä. Poliittisen kamppailun julkisesta vallasta tulee tukea tätä tavoitetta.

13. Vertaistalous on jätteetöntä taloutta. Vasemmisto ottaa kunnioituksella vastaan elämänsä ainekset luonnosta ja aiempien sukupolvien työn tuloksista, muokkaa niitä kriittisesti ja saattaa ne taas uudelleen kiertoon. Jokaisen työn tulos on jonkin toisen työn alku.

14. Vasemmisto on kaikille avoimen vertaissuunnittelun ja -tuotannon sekä väestömittaisen innovoinnin edelläkävijä. Sitä leimaa omakohtaisuus, elämän ilo ja kukoistus, hyväksyen rajalliset luonnonresurssit ja niiden maailmanmittaisen tasapuolisen jaon.

15. Työttömyys on teollisen yhteiskunnan jäänne, joka on poistettava. Vasemmisto rakentaa yhteiskuntapolitiikan kolmen tulomuodon - työ-, opinto- ja perustulon – perustalle. Perustulolla on tultava toimeen. Työn vaihtoehto on opiskelu, ei työttömyys.